AITO-hanke (ESR&STEA) 2021-2023
Toiminta-aika 3/2021-5/2023, jatkoaika 6/2023-9/2023
RR-tietopalvelu hankekuvaus: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S22354
Aito -hanke (ESR & STEA) 2021-2023
Aito-hanke toimi osana Monikulttuurikeskus Mikseriä. Aito -hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ESR-rahoituksella ja se kuului Toimintalinja 5:n ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta” erityistavoitteeseen 10.1. ”Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen”. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastasi Stea (Mikserin avustusta korottaen, hankkeeseen kohdennettu). Hankkeen toteutusaika on 1.3.2021-30.9.2023. Hankkeen kokonaisbudjetti 471 501 €, josta ESR 377 202 €, STEA 94 299 €.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Meri-Lapin alueella asuvat maahanmuuttaja äidit ja isät sekä perheessä tai sen vaikutuspiirissä olevat nuoret. Hankkeen toisena kohderyhmänä olivat alueen organisaatiot ja toimijat, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia (kuntien ja alueen sosiaali- ja terveyspalvelut; perhe- ja sosiaalipalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus ja koulutoimi, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset sekä kolmannen sektorin järjestöt mukaan lukien urheiluseurat). Hankkeen toimialueena oli Kemi, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio.
Aito-hankkeella on vastattu alueella tunnistettuun tarpeeseen löytää keinoja ja uusia toimintamalleja maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tueksi. Toiminta-alueena oli Kemi, Tornio, Tervola ja Ylitornio. Hankkeen tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty alla:
1.Alueellisen, tarvelähtöisen ja ratkaisukeskeisen toimintamallin luominen maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret) kotoutumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Tähän tavoitteeseen oli tarkoitus vastata verkostotyöllä ja seutukunnallisella, toimintarajat ylittävällä yhteistyöllä. Verkostotyö muotoutui joka paikkakunnalla (Kemi, Tornio, Tervola) omanlaisekseen alkuhaastattelusta nousseiden teemojen sekä toimijoiden sitoutumismahdollisuuden mukaan. Joka kunnassa nousi esille varhaiskasvatuksen sekä terveydenhuollon tarve saada keinoja maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa kommunikoimiseen. Tarpeeseen vastattiin monikunnallisella koulutuksella, jossa saatiin keinoja ja materiaaleja työntekijöiden käyttöön.
Kemissä yhteistyö perusopetuksen kanssa muodostui tiiviiksi ja yhteistyössä kehitettiin ja tuotettiin monikulttuurinen vanhempainilta. Tallennetta voi jatkossa käyttää kieliryhmittäin. Se on tekstitetty arabiaksi, somaliksi, dariksi, englanniksi ja venäjäksi ja löytyy Toivola-Luotolan Setlementin YouTube -kanavalta. Monelle kielelle tulkatun yhteisen vanhempainillan lisäksi ukrainalaisille järjestettiin kolme erillistä iltaa ja kongolaisille järjestettiin tilaisuus tallennetta hyödyntämällä.
Monikulttuurinen vanhempainilta oli onnistunut konsepti kaikkien osapuolien näkökulmasta. Asiakkaiden osallisuus toteutui ja he saivat tärkeää tukea ja tietoa lapsiensa koulun käyntiin liittyen. Opettajat saivat maahanmuuttajaperheitä kerralla koolle suuremman määrän ja tilanne saatiin tallenteeksi, mikä helpottaa vastaavien tilaisuuksien järjestämistä jatkossa. Vanhempainillat ovat vaikuttaneet myönteisesti koulujen ja maahanmuuttaneiden vanhempien väliseen yhteistyöhön. Niin opettajat kuin vanhemmat ovat saaneet tietoa ja pystyneet käymään keskustelua koulun käytänteistä ja lapsen tukemisesta koulutyössä. Ennakkoluuloja on vähennetty ja rohkeutta kommunikointiin on lisätty. Vanhemmat ovat myös saaneet toisistaan vertaistukea ja tilaisuuksien jälkeen vanhemmilla on ollut tilaisuus jatkaa keskustelua esiin nostetuista asioista toisten vanhempien kanssa sekä ryhmissä ohjaajilta kysyen.
Torniossa verkoston kanssa toteutettiin Maailma ystäväksi tapahtuma, jonka myötä saatiin uusi malli Tornioon tuoda monikulttuurisuutta esille. Kohtaamisten, myönteisen ilmapiirin ja yhteisen tekemisen myötä edistettiin kaksisuuntaista kotoutumista, jossa eri kulttuurit saivat tietoa toisistaan. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa oli tilaisuus keskustella ja osallistujat saivat näkökulmia ja ymmärrystä toistensa kulttuureista. Asiakkaat saivat onnistumisen kokemuksen ja kokivat itsensä osalliseksi osallistumalla aktiivisesti toimintojen järjestämiseen tapahtumassa.
Tervolassa syntyi monialainen ja kiinteä verkosto pienen kunnan toimijoista. Mukana olivat pakolaisohjaaja, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, vaka-opettaja, valo-opettaja ja seurakunnan diakoniatyöntekijä. Verkosto koettiin tärkeäksi jakamisen paikaksi ja mm. useita infopäiviä saatiin toteutettua yhdessä maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tueksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toimijat ovat saaneet keinoja ja uusia ajatuksia oman työnsä tueksi. Verkostotyön tuloksena mallinnettu monikulttuurinen vanhempainilta, maailma ystäväksi tapahtuma sekä vertaistuelliset kohtaamiset ovat olleet onnistuneita konsepteja, jotka tulevat jäämään verkostojen käyttöön.
2. Maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret) työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja mielenterveyden edistäminen.
Tavoitteeseen vastattiin ryhmätoiminnan avulla. Kemissä järjestettiin omat ryhmänsä naisille, miehille ja nuorille. Torniossa, Tervolassa ja Ylitorniolla oli perheryhmä toimivin ratkaisu. Ryhmätoiminnoissa käsiteltiin tavoitteita tukevia aiheita laajasti: hyvinvoinnin ja mielenterveyden teemat monipuolisesti, ravinnon, levon ja liikunnan merkitys, harrastukset ja vapaa-aika yleensä, perheenjäsenten rooli perheessä, juhlapyhät, työelämä Suomessa, kirjaston käyttäminen, vuodenajat, pukeutuminen Suomessa, tulevaisuuden suunnittelu, työelämä ja työnhaku, kotoutuminen, kielen oppimisen tärkeys. Asiakkaiden kanssa on myös tutustuttu harrastuksiin ja kannustettu osallistumaan erilaisiin paikkoihin ja toimintoihin.
Hankkeen tuloksena asiakkaille tehdyn palautekyselyn sekä työntekijöiden havaintojen pohjalta voi sanoa, että asiakkaiden aktiivisuus, hyvinvointi ja mielenterveys on kohentunut. Vanhemmuuden taidot ovat kehittyneet ja arjessa jaksaminen on lisääntynyt Asiakkaiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on kehittynyt, ja he ovat saaneet keinoja hyvinvointinsa parantamiseen: liikuntaan liittyviä asioita ja sosiaalisia kontakteja. He ovat saaneet myös tietoa terveellisestä ravinnosta ja oman ajan merkityksestä sekä harrastuksista. He ovat oppineet uusia asioita suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tulevaisuuteen on opittu suhtautumaan luottavaisemmin ja sitä on opittu suunnittelemaan. Osallisuus on lisääntynyt ja omia asioita on opittu hoitamaan itsenäisemmin.
Hankkeen konkreettisena lopputuotoksena tehtiin Koko perhe kotoutuu -opas. Opas on tarkoitettu maahanmuuttajaperheille sekä ammattilaisille oman työnsä tueksi. Opas on laadittu sen pohjalta, minkälaisesta tiedosta uusien kotoutujan ajatellaan hyötyvän. Oppaassa korostuu oman motivaation ja aktiivisuuden löytämisen tärkeys, ja opas toimiikin kannustajana uusille kotoutujille. Se on käännetty arabiaksi, somaliksi, englanniksi, venäjäksi ja swahiliksi. Oppaasta on saatavilla sekä painoversiot että pdf versiot, joita voi ladata ja vapaasti käyttää Toivola-Luotolan Setlementin nettisivuilta. Oppaasta on tiedotettu laajasti alueen eri toimijoille ja valtakunnallisia verkostoja hyödyntäen mm. monikulttuurikeskukset ja setlementtiyhdistykset.
Tavoitteiden toteutumista on seurattu asiakasryhmien sekä verkostojen kokoontumisten määrällä, osallistujamäärillä, palautekyselyillä, suullisilla/kirjatuilla palautteilla sekä työntekijöiden omilla havainnoilla läpi hankeajan. Voidaan todeta, että hanke on onnistunut vahvistamaan maahanmuuttajaäitien -isien ja -nuorten työ- ja toimintakykyä sekä edistämään heidän hyvinvointia, osallisuutta sekä mielenterveyttä.
Hankkeeseen osallistui 243 henkilöä (tavoite 265 henkilöä). Luku pitää sisällään maahanmuuttaja-asiakkaat ja verkoston toimijat). Näistä naisten osuus oli 146 ja verkostoon kuuluvien määrä 41. Työttömiä ja työelämän ulkopuolella tavoitettiin 140 (tavoite 180). Opiskelemassa tai koulutuksessa oli aloitustilanteessa 46 ja työssä 50. Työssä olevista suurin osa on verkostoon kuuluvia. Lopetustilanteessa opiskelemassa tai koulutuksessa oli 38 ja työssä 44
Ryhmiä toteutettiin yhteensä 286 kertaa ja niiden kesto oli 2-3 tuntia. Yhteensä ryhmissä (aikuiset + lapset) oli 3860 käyntiä.
Muissa tapahtumissa kävijöitä kirjattiin yhteensä 1072. Verkostopalavereja järjestettiin yhteensä 32 kertaa, joissa osallistumisia yhteensä 182. Verkoston koulutus- ja innovointipäiviä oli kolme, ja näissä osallistujia 72. Yksilöohjausta ja neuvontaa arjen asioissa annettiin yhteensä 546 kertaa.
Oppaan voit ladata Julkaisut -sivulta. Klikkaa tästä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Johanna Axelsson, p. 040 515 2743